Foreconin toimitusjohtaja Markku Riihimäki kertoo, että pohtiessaan konkreettisia askeleita datapohjaisen strategian parantamiseksi yritysten kannattaa ensisijaisesti panostaa omalle toiminnalle merkityksellisten asioiden selvittämiseen ja sanoittamiseen. Kun on selvää, mitkä asiat ovat yritykselle tärkeimpiä, on pyrittävä saatavan datan avulla hakemaan niitä parantavia ja tehostavia ratkaisuja.
–Esimerkiksi rakennusliikkeille hankinnat ovat keskeistä toimintaa, mutta hintojen seuranta on monissa yrityksissä ollut melko kevyellä tasolla siihen nähden, kuinka keskeisesti ne vaikuttavat yritystoiminnan kannattavuuteen.
Oma markkina on tärkeää määritellä, ja sitten seurata sen viitoittamaa polkua.
–Eräs konsultti kerran sanoi, että markkina on määriteltävä aina siten, että on itse kolmen suurimman toimijan joukossa, tekee sitten mitä tahansa, naurahtaa Riihimäki.
Aseta tavoitteet ja seuraa markkinoita
Riihimäen mukaan markkinadatan hyödyntämisessä olennaista on nykytilan – erityisesti markkinan koon – tietäminen. Tällöin voidaan välttyä liian suurien, tai toisaalta myös liian pienien investointien tekemiseltä.
Markkinatuntemus auttaa tavoitteiden asettamisessa. Kun yrityksessä tarkkaillaan oman markkinan tulevaisuuden ennustetta, voidaan pyrkiä tekemään toimia, joiden avulla vähintäänkin markkinakasvu saavutettaisiin.
–Myös pitkän aikavälin kehitysennusteet voivat olla hyvin tärkeitä. Esimerkiksi kiinteistönomistajille olisi hyödyllistä tarkastella tulevien korjausmäärien kehitystä riittävän pitkällä aikavälillä, sillä reagointi on selvästi hankalampaa lyhyen aikavälin tiedoilla.
Datalähtöisessä riskienhallinnassa olennaista Riihimäen mukaan on markkinaseuranta. Markkinan kuumuus voi heijastua työvoiman ja tarvikkeiden saatavuuteen ja hintojen nousuun. Lisäksi yritysten kannattaa seurata myös asiakkaidensa tilanteen kehittymistä.
–Projektitasolla markkinaseurannan avulla voidaan välttää äkilliset hinnannousut ja varautua hintariskeihin. Sama pätee myös aikatauluihin; jos alalla on tiettyjä ongelmia, voidaan niihin reagoida ajantasaisen tiedon avulla aiemmin.
Riihimäki haluaa painottaa vielä hinta- ja kannattavuusasioiden huomioon ottamista.
–Hintojen kehitystä seuraamalla voidaan arvioida, onko markkinoilla tapahtumassa jotain, ja näin hallita hintariskejä. Tämä tuo yritykselle myös arvokasta markkinatietämystä. Esimerkiksi jos jollain tuotteella on saatavuusongelmia, sen hinta todennäköisesti nousee.
Omaa tietämystä kannattaa tuoda esiin
Perusasiat pätevät, kun lähdetään rakentamaan tehokasta tiedolla johtamisen kulttuuria rakennusalan yrityksen organisaatioon. Riihimäki kertoo, että systemaattisuus, alan seuranta, asiakasalojen ja toimintaympäristön seuranta sekä muutoksen ja omien toimien vaikutusten tarkastelu ovat tässä avainasemassa. Toisaalta rakennusalan yrityksiä on myös monen kokoisia, jolloin parhaat tavat vaihtelevat jonkin verran.
–Esimerkiksi oman datan ja markkinadatan yhdistäminen on isoille yrityksille erittäin järkevää, mutta pienemmillä toimijoilla liiketoiminta ei välttämättä ole niin markkinavetoista, jotta se olisi relevanttia.
Tiedolla johtamisen implementoinnissa on haasteensakin. Riihimäki varoittaa järjestelmien järkevästä mitoituksesta: niiden ei tule olla liian raskaita tai kevyitä – ja ylipäätään niiden tulee olla sellaisia, joille on oikeaa käyttöä. Näin yritykset eivät turhaan hukkaa resursseja tehokkaampaa datavetoista toimintaa tavoitellessaan.
Riihimäki haluaa muistuttaa myös tiedolla johtamisen hyödyistä investointimarkkinoilla.
–Investointimarkkinoiden näkökulmasta on kiinnostavampaa, jos tietämys omasta toimialasta ja yrityksen asemasta on hyvä. Jos yrityksessä osataan tuoda omaa merkittävyyttä, kasvua ja roolia esiin, voi koko toimiala ylipäätään olla kiinnostavampi potentiaalisille sijoittajilla ja ostajille. Yritysten ei siis kannata pitää piilossa omaa näkemystään. Tämä oman tiedon esille tuominen osataan tällä hetkellä esimerkiksi Ruotsissa ja muualla Euroopassa Suomea paremmin.