Insinööriksi valmistunut Hannu Rimpiläinen aloitti Rakennusalan Projektitiedoston tuotepäällikkönä vuonna 1984. Hän kertoo yrityksen juurien ulottuvan vuoteen 1975, jolloin Rastor ja ruotsalainen Byggnadsupplysning perustivat Rakennusalan Projektitiedosto Oy:n.
Rakennusalan Projektitiedoston sisaryhtiö Byggnadsupplysning oli saanut alkunsa Tukholmassa vuonna 1936. Yrityksen perustaja Bengt Wigard oli koonnut kunnan rakennusluvista tietoja, jotka hän oli myynyt eteenpäin tukholmalaisille rakentajille. Tiedonkeruumatkansa Wigard oli taittanut polkupyörällä.
– Liikeidea on ollut sama kuin tänäkin päivänä: rakennusprojekteista kerätään tiedot, jotka myydään eteenpäin. Nämä ovat tuolloin alkuaikoina pohjautuneet rakennuslupiin ja lehtitietoihin. Sen jälkeen on siirrytty puhelinhaastatteluihin, Hannu Rimpiläinen perkaa RPT:hen linkittyvän ruotsalaisyhtiön historiaa.
Rakennustutka, Rakennusfakta ja Kuumat raudat
Suomessa Rakennusalan Projektitiedoston palveluvalikoimaan kuuluivat 80-luvulla muun muassa Rakennustutka ja Rakennusfakta sekä teollisuuden tietopalvelu Kuumat raudat, josta tuli myöhemmin Investointifakta.
– Rakennustutkassa oli vakioraportteja, vaihtoehtoja oli yli sata sisällön ja maantieteen mukaan. Rakennusfaktassa koottiin asiakkaille räätälöidyt tiedot projekteista, eli sitä voi kutsua Faktanet Liven ja SMARTin edeltäjäksi.
– Myyntiorganisaatiossa oli Rakennustutkan puolella 5–6 henkilöä, jotka tekivät puhelinmyyntiä. Rakennusfaktan puolelle oli 3 henkilöä, ja myynti tapahtui lähes poikkeuksetta asiakaskäynnein. Kuumat raudat -tuotteella oli 1 myyjä, Rimpiläinen muistelee.
Myyjät hakivat yhteystietoja puhelinluettelon keltaisilta sivuilta, messulehtisistä ja lehti-ilmoituksista.
Rimpiläinen mainitsee, että Rakennustutkan ja Rakennusfaktan tietokannat käsittivät aluksi pelkästään uudisrakentamisen. Korjausrakentamisesta ei juuri puhuttu 80-luvulla, mutta edelläkävijänä RPT laajensi jo tuolloin tiedonkeruun korjausrakennustoimintaan. Nyt tilanne on toinen kuin 40 vuotta sitten ja uudisrakentamisen lisäksi korjausrakentaminen on voimakasta. Viime vuosina mukaan on tullut myös purkaminen.
Asiakasmäärät olivat 80- ja 90-luvuilla suuremmat kuin tänä päivänä, koska urakoitsijat toimivat aluekonttoreittain ja näillä oli omat sopimuksensa. Toisin on nykyisin, sillä valtakunnallisesti toimivilla yrityksillä on keskitetyt sopimukset.
– Kun tarkastellaan liikevaihdollisesti, oli taloon tullessani rakennusaine- ja rakennustarviketeollisuuden osuus asiakasyrityksistä pienempi kuin urakoitsijoiden osuus. Kymmenen vuoden kuluttua nämä olivat liikevaihdossa mitattuna yhtä suuria asiakasryhmiä. Mutta kappalemäärällisesti urakoitsija-asiakkaita oli kolminkertainen määrä eli noin 1 500 ja rakennusaine- ja rakennustarvikeyrityksiä 400–500.
Rimpiläinen muistaa, että isoimpia asiakkaita noina aikoina olivat Partek ja Lohja.
Tutkimus toiminnan perustana
RPT:n toiminnan ydin on sen alkuajoista lähtien ollut tutkimus eli tiedonkeruu rakennushankkeista. Haastattelut tehtiin aikoinaan lankapuhelimella.
– Tiedot rakennusprojekteista kokosivat tutkimuksen haastattelijat, joita oli yrityksen palveluksessa 7–8, Rimpiläinen kertoo. Mukana oli myös Riitta Blomqvist.
Yksityiskohtana voi todeta, että Kuumilla raudoilla oli 3 tutkijaa, joista osa teki etätyötä, mikä ei vielä tuohon maailman aikaan ollut kovin tavallista.
Toimistoon tuli iso määrä lehtiä, joista poimittiin tietoja. RPT:n palveluksessa oli päätoimisia lehdenlukijoita, kunnes siirryttiin käytäntöön, että kukin tutkija seurasi oman alueensa projekteja.
– Kaikki oli printtiä, ja kaiken kaikkiaan tietoa oli huomattavasti vähemmän saatavilla kuin tänä päivänä, Rimpiläinen summaa.
Kuntien rakennusprojekteista saatiin tiedot tilaamalla niitä koskevat päätösasiakirjat. Rakennustutka ja Rakennusfakta olivatkin julkisten hankintojen edelläkävijöitä.
– RPT oli julkiselle sektorille ainoa tapa kilpailuttaa urakoitsijoita, koska 1970–80-luvuilla ei vielä ollut julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmaa.
Hankekortit, magneettinauhat, korput ja lerput
Rakennusfaktassa kunkin rakennusprojektin tiedot koottiin hankekortille, joka oli nimensä mukaisesti kortti. Tiedot olivat A6- ja myöhemmin A5-kokoisilla korteilla. Rakennustutkan raportit olivat A4:lla. Raportin tietoja voitiin rajata esimerkiksi alueittain tai rakennustyypeittäin. Materiaalit toimitettiin asiakkaalle tämän tilauksen mukaisesti postitse.
Rimpiläinen kertoo, että Rakennusfaktan hankekortti oli pitkälti samannäköinen kuin nykyisin internetkäyttöliittymässä olevat hanketiedot. Hankekorttien sekä muun materiaalin painatus ja postitus toimi RPT:n alakerrassa, ja tätä varten oli työntekijät.
Rimpiläisen tullessa 80-luvulla taloon elettiin tietotekniikan läpimurron aikaa.
Tiedot rakennusprojekteista lähetettiin Ruotsiin, jossa ne siirrettiin magneettinauhalle. Rimpiläinen muistelee hakeneensa muutaman kerran naapurimaasta saapuneita nauhakeloja tullista. Yksi magneettinauhakela oli läpimitaltaan kymmeniä senttimetrejä.
Suomen toimistolla tiedot tulostettiin ja lähetettiin asiakkaalle. Hanketietojen koukkaaminen Ruotsin kautta aiheutti viivettä, kuinka nopeasti asiakas sai tutkijan keräämät hanketiedot käyttöönsä. Toimitusaika oli tuolloin noin kaksi viikkoa.
Ensimmäisiä asiakkaita, joille tiedot toimitettiin sähköisessä muodossa, oli Hankkija. Tämä siirsi magneettinauhalta tiedot omaan tietokantaansa. Kyseessä oli Rimpiläisen mukaan varhainen crm-järjestelmä.
RPT:lle hankittiin oma tietokone ja ohjelmisto 1980-luvun puolivälissä.
– Kävin Ruotsissa perehtymässä ohjelmistoon erityisesti myynnin näkökulmasta, muun muassa miten asiakas- ja hanketiedot tallennetaan.
Tietokone ohjelmistoineen oli iso harppaus. Rakennusprojekteista kerätyt tiedot ajettiin koneelle ja tulostettiin asiakkaalle.
– Tietotekniikka oli alkeellista niin meillä kuin asiakaskunnallakin. Harvalla yrityksellä oli tarvittavaa laitteistoa, että olisi voinut vastaanottaa tiedot sähköisesti. Henkilökohtaisten tietokoneiden läpimurron alkaessa 80-luvun lopulla lanseerasimme PC:lle tarkoitetun Rakennusfakta CAB -ohjelmiston, jossa oli jo useita keskeisiä ominaisuuksia, jotka muodostavat nykyistenkin nettipalveluidemme ytimen. Tiedon siirto perustui siihen, että tiedot tallennettiin lerpulle ja myöhemmin korpulle ja lähetettiin postitse asiakkaalle. Tosin osa asiakkaista halusi hanketiedot edelleen korttien muodossa.
– Tietotekniikkaa kohtaan oli isoja ennakkoluuloja. Muistan, kun eräässä isossa rakennusyrityksessä otettiin CAB-ohjelmisto käyttöön, mutta myyjät kyseenalaistivat uudistuksen voimakkaasti. Muutaman vuoden päästä menin käymään ja totesin asenteiden kääntyneen toiseen suuntaan: tämä onkin hyvä juttu.
Vahvaa kasvua 80-luvun lopussa
RPT kasvoi vahvasti 1980-luvun toisella puoliskolla, elettiinhän tuolloin niin sanottua nousukautta. Hannu Rimpiläinen kertoo, että kun Rakennusfaktan liikevaihto oli vuosikymmenen puolivälissä ollut 2 miljoonaa markkaa, oli se vuosikymmenen vaihteessa noin 8 miljoonaa markkaa.
Uusi toimitalo Espoon Ruukinkujalle rakennettiin vuonna 1988. RPT:n ensimmäinen toimipaikka oli ollut Helsingin Topeliuksenkadulla, josta se muutti Espoon Niittykumpuun Koulutielle, missä Rimpiläinenkin aloitti työnsä.
Hannu Rimpiläinen lähti RPT:ltä vuonna 1993 ja palasi taloon takaisin vuonna 2004 myyntijohtajaksi. Hänen vastuualueenaan oli coins-myynnin lisäksi tutkimus.
Rimpiläisen poissa ollessa oli Rakennusfaktan nimi muuttunut Faktanetiksi, josta myöhemmin tuli Faktanet Live ja joka nyt on SMART.
Internet – valtava kehitysaskel
Internet otti ensimmäisiä askelia 2000-luvun alussa myös RPT:n palveluissa. Se on sittemmin laittanut lähes kaiken uusiksi ja antanut tuotteille lisäarvoa.
– Uusi teknologia on tuonut työkaluja ja ominaisuuksia, joiden ansiosta voimme seuloa entistä paremmin asiakkaan tarvitseman tiedon. Vaikka tuote näyttää samalta kuin ennen, on se sisällön taso noussut merkittävästi, Rimpiläinen korostaa.
Hän toteaa, että kyse on ratkaisumyynnistä.
– Asiakkaallamme on olemassa tarve, johon palvelukonseptimme vastaa. Jokainen ratkaisu on ainutlaatuinen ja räätälöity juuri kyseiseen asiakasorganisaatioon. Asiakkailta tulee aitoa arvostusta meidän palveluitamme kohtaan, kun pystymme täyttämään niiden tarpeet.
Rimpiläinen toteaa, että yksi tietotekniikan mukanaan tuomista eduista on tiedon siirron nopeus, Kun tutkija on kirjannut hankkeen tietokantaan, on se hetimiten asiakkaan ulottuvilla. Samoin tietojen varmistus käy kätevästi sähköpostitse, mikä lisää palvelun laatua.
Tutkimuksessa hyödynnetään robotiikkaa, joka poimii rakennushankkeisiin liittyviä tietoja netistä.
– Tutkimushaastattelijaa ajatellen tämä on sujuvoittanut hänen työtään, koska hankkeesta on tavallisesti ennen soittoa olemassa jonkinlaiset perustiedot. Tämä on merkinnyt myös entistä parempaa peittävyyttä.
– Puhelimitse tehtävää tiedonkeruuta ei kuitenkaan voita mikään ja tämä on todistettu monta kertaa, kun hankkeiden kattavuutta on vuosien varrella testattu. Se on lisäarvo, jonka asiakas haluaa ostaessaan RPT:n tuotteita.
Faktanet Liven ja nyt SMARTin asiakkaina on paljon yrityksiä, jotka ovat olleet RPT:n asiakkaina vuosikymmenet. Tämä kertoo siitä, että RPT:n pitkään ja vankkaan kokemukseen luotetaan.
– Asiakasyritysten nimet ja omistajat ovat vuosien saatossa vaihtuneet, mutta monella on edelleen napanuora 80-luvun toimijoihin, Rimpiläinen toteaa.
Niin ikään tutkimuksella on pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita.
– Se kertoo luottamuksesta yrityksen toimintaa kohtaan. Monet hankkeista tietoa antavat rakennuttajat ja tilaajat ovat samoja tahoja kuin vuosikymmenet sitten, tosin henkilöt ovat saattaneet vaihtua.
Julkaisutoimintaa Kuumista raudoista Projektiuutisiin
Julkaisutoiminta on liittynyt luontevasti RPT:n toimintaan vuosikymmeniä. Tänä päivänä Mediaan kuuluvat Projektiuutiset ja Kiinteistöposti.
Projektiuutiset ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1988. Rimpiläinen kertoo, että lehtikonsepti tuotiin ulkomailta muokattuna suomalaiseen ympäristöön.
Lehtivalikoima kasvoi vuonna 2016 Kiinteistöpostilla, kun RPT osti Suomen Media-Kamari Oy:n. Kaupassa tuli mukana myös SIR-tietopalvelu.
Julkaisutoiminta oli Hannu Rimpiläisen mukaan RPT:n pelastusrengas 90-luvun lamavuosina, kun rakentaminen hiipui ja asiakaskuntaa katosi. Hän oli ideoinut vuosikymmenen alussa omakotitalorakentajille suunnatun Rakentamisen oppaan, jonka päätoimittaja Kari Mäkinen laittoi toimimaan kaupallisesti. Sen konsepti kantoi yli taloudellisesti vaikeiden vuosien.
Rakentamisen opas muuttui myöhemmin Rakenna Oikein Korjaa oikein -julkaisuksi. Muun muassa Asuntomessuilla jaossa ollut lehti ilmestyi viimeksi vuonna 2020.
RPT:n julkaisemia lehtiä ovat olleet vuosien varrella myös Teollisuus Nyt, sisustukseen painottunut Spaces (aikaisemmin Projektisisustus) ja Citymark, joka lanseerattiin tukemaan samannimistä tietopalvelua.
RPT:llä oli 80-luvulla Oikeat osoitteet -palvelu, joka kokosi viranomaislähteistä saatua tietoa yksityisten henkilöiden tonttikaupoista ja myönnetyistä rakennusluvista. Palvelun sellaisenaan lakkautti tietosuojalaki.
– RPT kuului ensimmäisten yritysten joukkoon, joka otti vakavasti viranomaisten asettamat tietosuojasäännökset ja sopeutti toimintansa sen mukaiseksi. Vastaavaa tai itse asiassa parempaa tietoa kuin mitä oli asiakirjoista saatu, ryhdyttiin keräämään rakennus- ja asuntomessukävijöiltä eli heiltä, jotka suunnittelivat omakotitalon rakentamista. Palvelu sai myös uuden nimen: Rakenna Oikein Kontaktit.
Omistus vaihtunut vuosien varrella
Markkinatutkimuksesta luopunut Rastor myi omistuksensa RPT:stä 1980-luvun puolessa välissä tämän toimivalle johdolle. Yhdeksi omistajaksi tuli yrityksen toimitusjohtaja Matti Karkkolainen, joka vaikutti merkittävästi yrityksen toimintaan myös myöhemmin.
RPT:n omistuksessa tapahtui muutos vuonna 1988, kun kanadalainen Thomson Corporation osti yrityksen. Thomson oli maailmanlaajuisesti suuri tekijä kustannusalalla.
Rimpiläisen mukaan Thomson oli yksi parhaimmista omistajista, koska tämä panosti tuotekehitykseen, eli Core Businessilla ja Developmentilla oli eri tuotto-odotukset. Monet muut omistajat ovat rakentaneet yritystä seuraavaa myyntiä varten.
Hannu Rimpiläiselle on jäänyt mieleen tapaaminen konsernin edustajan kanssa.
– Thomsonin yhtiö oli suuri, ellei jopa maailman suurin paperinostaja. Olin mukana illallisilla, jossa oli edustettuna Suomen paperiteollisuuden kärki. Thomson antoi tilaisuudesta kotiin viemiseksi luksusmerkkisen huivin. Arvokas huivi on kestänyt hyvin ajan saatossa, sillä vaimoni käyttää sitä edelleen.
Omistajuudessa tapahtui jmuutos vuonna 1996, kun Thomson myi osuutensa yksityiselle pääomasijoitusyhtiö Segulahille ja Wigardeille.
Vuonna 2000 yrityksen osti Reed Business Information, ja RPT:n omistajana oli edelleen myös yksityishenkilöitä. Reedin omistuksessa konsernin toiminta laajeni Suomen ja Ruotsin lisäksi Norjaan ja Tanskaan.
Pohjoismaat oli kuitenkin liian pieni markkina-alue Reedille, joka vuonna 2002 myi RPT:n saksalaiselle Docu Groupille, jolla oli toimintaa Saksan lisäksi muun muassa Sveitsissä ja Itävallassa sekä tuolloin myös Puolassa ja Tshekissä. Docu Groupin omistajiin kuului myös Segulah.
Rimpiläinen kertoo, että Wigardin perhe on ollut perustamassa useita Docu Groupiin kuuluneita yrityksiä sekä monia muita toimialan yrityksiä. Wigardit ovat siten olleet vahvasti mukana alan kehityksessä Euroopassa.
Docu Groupin ja siihen kuuluneen RPT Docu Oy:n omistus siirtyi pääomasijoitusyhtiö Stirling Square Capital Partnersille vuonna 2017. Yhtiö myi vuonna 2020 osan Byggfakta Groupin osakkeista TA-Associatesille. RPT Docu Oy:n nimi vaihtui vuonna 2020 RPT Byggfakta Oy:ksi.
Byggfaktan liiketoiminta on laajentunut viime vuosina voimakkaasti Eurooppaan, muun muassa Saksaan, Itävaltaan, Sveitsiin, Tshekkiin, Britanniaan ja Espanjaan/Portugaliin, sekä vuonna 2021 myös Australiaan.
RPT:n maa- tai toimitusjohtajina ovat vuosikymmenten aikana olleet muun muassa Matti Karkkolainen, Jussi Koivusalo, Hans Strand ja Mikko Saastamoinen. Vuodesta 2018 lähtien RPT Byggfakta Oy:n toimitusjohtajana on toiminut Sampsa Seppälä.
RPT Byggfakta ajan hermolla
RPT:ssä on Hannu Rimpiläisen mukaan keskitytty tänä päivinä niihin tuoteryhmiin, jotka ovat vahvoja. Näitä ovat SMART, RakennusFakta.fi, SIR-tietopalvelu ja Citymark, jonka perusrekisterin rakentamisessa Rimpiläinen oli aikoinaan mukana, sekä Projektiuutiset ja Kiinteistöposti.
Hannu Rimpiläinen pitää tärkeänä, että yritys on ajan hermolla ja kehittää toimintaansa. Uutta ovat ByggSMART-verkkomessut ja neljä kertaa vuodessa julkaistava Rakennusalan trendiraportti, jonka malli on Tanskasta.
Markkinatutkimuksessa on niin ikään menty eteenpäin ja asiakkaalle on tarjolla analyysityökaluja. RPT:n uusimpiin hankintoihin kuuluu tuotekirjasto ProdLib.
Yritysostot kertovat Rimpiläisen mukaan siihen, että omistaja panostaa kasvuun.
– Nykyinen omistaja suhtautuu erittäin kunnianhimoisesti ja kasvuhakuisesti toimintaan. Tämä on tuonut muutoksia myös meille. Kun aikaisemmin olemme Suomessa saaneet toimia aika itsenäisenä yrityksenä, viedään konsernin yrityksiä nyt samoihin toimintamalleihin. Niin ikään tuotekonsepteja levitetään eri yritysten kesken.
RPT Byggfaktan tutkimus- ja kehitysjohtaja Hannu Rimpiläinen siirtyy eläkkeelle 1. lokakuuta 2021. Tulevia eläkepäiviä miettiessään Rimpiläinen toteaa, että mahtaisiko hän vielä oppia pelaamaan golfia paremmin. Mutta se on varmaa, että jossain vaiheessa hän lähtee Ruotsin ja Norjan puolelle bongaamaan kalliomaalauksia.